keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Back to the land of the pure

Kirsistan is back in Pakistan.

After spending last academic year in Karachi teaching English, I went home to Finland to spend the summer there and I just arrived back to Pakistan a week ago. So you are lucky and I will keep on posting about my experiences in this controversial and often misunderstood country that is portrayed in a negative light in the western media.

This time more personal reasons have pulled me back to Pakistan as I have met someone special with whom I will spend the rest of my life, InshaAllah (if God is willing). I will, therefore, be forever connected to Pakistan and will keep on coming back for the rest of my life. I might have been giving respect in my earlier posts to the awesome, generous and hospital people of Pakistan and not in vain at all. The people are the reason I fell in love with Pakistan and why I love it here. Whatever you might read in the news is only done by a tiny minority and does in no way reflect the thinking of the majority. I am proud to have some awesome bunch of Pakistanis as my friends. There are not enough words to describe how lucky I am to have met them and to have them as my friends. It is a priviledge. A special shout-out goes to my Pakistani friends in Finland without whom I don't think I would ever have had the courage to come to Pakistan in the first place.

I will continue sharing my experiences here and even plan to travel around and see some new places in order to understand this country better. Fingers crossed there'll be more videos too. ;)

Stay tuned for more news from Pakistan.
Kirsistan vol. 2 is about to begin - bigger, better and bolder this time.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Indus Valley School of Art and Architecture

This time I visited the famous Indus Valley School of Art and Architecture where some of my Pakistani friends have studied different fields of art; communication design, textile design, interior design, photography (minor), film making (minor), architecture, fine art, liberal arts etc. The building is amazing, shares a wonderful story and is an inspiring place to study. It truly deserves a video of its own.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Frere Hall

As-salam alaikum everyone,

I have continued my newly found tradition of making videos of my excursions around Karachi. Last Saturday I finally managed to get inside Sadequain Gallery, which is in Frere Hall. It was a lovely sunny day as you can see from the video and I had a great time exploring new sights in Karachi.

I have been in Pakistan for over 6,5 months now and slowly my time is drawing to an end. Soon it is time for me to bid farewell to my friends here and head back to Finland for the summer. Aah, nothing beats the summers in Finland so I would not want to miss that for anything. Pleasant weather, green trees and forest everywhere, sun bathing and swimming and sauna by a lake or the Baltic sea, BBQ with friends and family, long walks outside, concerts and festivals not to forget the long nightless nights with the sun that almost never sets. Finland just bubbles with life after a long winter. It is all very opposite to my life in Karachi where the sun keeps on appearing throughout the year and it never really gets that cold. It has been a good getaway from the Finnish winter this year. I've heard that we have had piles of snow and seriously cold temperatures for long now.

So just watch this video and marvel the blue skies and sunshine in Karachi.

P.S. Sadequain seems an interesting character and his work is beautiful. He was apparently responsible for the renaissance of Islamic Calligraphy in Pakistan.



sunnuntai 16. tammikuuta 2011

It's a Mad World

Hei kaikille tasapuolisesti,

Olen viime aikoina keskittynyt enemman videoiden tekemiseen kuin itse kirjoittamiseen. Toivottavasti vaihtelu virkistaa teitakin ja olette viihtyneet lyhyiden Karachi-videoideni parissa. Elama sujuu raiteillaan, toissa on kivaa ja saan vaihtelevia tehtavia, koska pomoni tajusi pestini lahestyvan pian loppuaan. He tahtovat kierrattaa minua eri kampuksilla tutustumassa holistisesti yksityisen kouluni jokaiseen eri osa-alueeseen ja ikaryhmaan. Varmasti mielenkiintoista. Vapaa-aika sujuu edelleen samoissa merkeissa eli tanssien ja laulaen. Tanaan esiinnymme ystavien kanssa eraan kaverin mehndi-funktiossa, joka on haiden yksi tapahtuma. Mehndissa haaparin ystavat esiintyvat lavalla ja tanssivat haaparin kunniaksi. Perinteet vaihtelevat perheesta riippuen, mutta yleisesti ottaen tama on iso ja juhlava tapahtuma. Kerron haaperinteista lisaa myohemmin pelkastaan haihin painottuvassa kirjoituksessani.

Tahdoin laittaa tanne videon ensimmaisesta julkisesta esiintymisestani laulajana Pakistanissa. Halloweenina yksi ystavani jarjesti hyvantekevaisyyskonsertin, jossa myos mina ja kitaristi-ystavani esiinnyimme. Kitaristi myos editoi videon.

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Visit to Mohatta Palace

Due to the positive feedback I received from my first ever video blog, I decided to do another one. This time I visited Mohatta Palace in Karachi where there's an art exhibition and you'll hear more on this video.

tiistai 28. joulukuuta 2010

Video blogging from the coolest sight in Karachi

Finally I had a reason to do some sightseeing in Karachi after living here for 5 months because my good friend from London came over for a visit. Not the most common place for holidays so he has cheered up many people just by coming to Pakistan. We had a fun-filled day touring the sights and I even got encouraged to try out video blogging. Here's my first and hopefully not the last video blog from today. It's shot at the Jinnah Mausoleum, which comes on top of my list of the best sights in Karachi. Check it out!

tiistai 30. marraskuuta 2010

Ensimmäinen Eid-ul-Azha / my first Eid-ul-Azha

Ennen Eid-ul-Azhan juhlintaa on Hajj eli pyhiinvaellus Mekkaan, jolloin miljoonat ja taas kerran miljoonat muslimit kerääntyvät pyhään kaupunkiin toteuttamaan yhtä islamin viidestä peruspilarista. Jokaisen muslimin tulee kerran elämässään käydä hajj:illa eli pyhiinvaelluksella Mekkaan. Hajj on määrättynä ajankohtana, mutta Mekassa voi käydä myös tämän ajan ulkopuolella, jolloin kyseessä ei ole hajj vaan tällöin käytetään nimeä umrah. Tämä vaellus huipentuu Eid-ul-Azhaan tai Eid-al-Adhaan, kirjoitusasu vaihtelee riippuen kielestä ja ääntämisestä. Sama kuin ramadan on Pakistanissa ramazan (tai ramzan). Minulla oli töistä vapaata ti-su, kunnon miniloma. Kavereilla oli vapaata ke-pe ja useat joutuivat töihin lauantaina, koska täällä lauantai on useimmiten normaali työpäivä. Tämä Eid on tunnettu eläinten uhrauksesta, jota näki ympäriinsä kaupungilla. Uhraus perustuu vanhasta testamentistakin tuttuun tarinaan, jossa Jumala pyytää Ismaelia (meniköhän nimi oikein?) uhraamaan poikansa testatakseen uskoa, mutta vaihtaakin lopussa pojan tilalle lampaan.

Vietimme ensimmäisen eid-päivän eli keskiviikon paikallisessa perheessä. Aamu alkoi makealla maitopohjaisella ruoalla (shee korma tai jotain), jota kuulemma syödään ainoastaan Eidin aikaan. Tämä oli oikein maukasta. Ennen aamupalaa kävimme katsomassa vuohen uhrauksen lähellä asuvan tutun luona. Uhraus aloitetaan aamuvarhaisella ja osa tilaa teurastajan kotiinsa ja osa menee moskeijaan tai puistoon teurastamaan uhrieläimensä. Yleisimmät uhrieläimet ovat vuohi, lehmä, lammas ja harvinaisempia on kameli. Uhrieläimiä näki pari viikkoa ennen eidiä kaduilla, jossa niitä oli myynnissä. Eläinten hinnat olivat kalliita tänä vuonna, koska eläimiä ei ollut tulvien takia yhtä paljon markkinoilla ja joka vuosi hinnat kuulemma nousevat. Eidin onnellisin ihminen on varmaankin teurastaja, joka tienaa järkyttäviä summia kulkiessaan talosta taloon ja teurastaessaan uhrieläimiä. Parhaimmat teurastajat varataan ajoissa ja kaduille ilmestyy myös opportunisti-teurastajia, jotka eivät tiedä mitä tekevät mutta tahtovat tienata. Vuohen uhraus ei aluksi järkyttänyt, mutta jälkikäteen alkoi heikottaa. Muslimien tapaan eläin täytyy tappaa leikkaamalla kaula ja henkitorvi poikki ja tämä näky voi järkyttää. Itse eläimen nylkeminen ja leikkaaminen lihoiksi ei ole yhtään niin hirveää katseltavaa kuin eläimen tappaminen. Onneksemme näkemämme vuohen uhrauksen toimitti pätevä teurastaja eikä eläimen tarvinnut kärsiä puoskarin käsissä.

Loppupäivän hengailimme ystävämme luona, juttelimme, laitoimme mehndiä eli hennaa käsiin (eid-perinteitä) ja kävimme ajelulla Saddar:in alueella, joka on enemmän downtown-aluetta meidän hienostoalueeseen verrattuna. Porukkamme oli verenhimoista ja tahtoi nähdä verta kaduilla, koska meitä oli varoiteltu tästä etukäteen. Ajelimme ympäriinsä emmekä kyllä nähneet verta kaduilla, mutta isoja kasoja sisäelimiä, jotka haisivat järkyttävän pahalle meidän pysähtyessä ottamaan valokuvia. Verta on kuulemma aamulla enemmän, koska silloin on optimaalinen aika uhrata eläimensä. Lehmän nyljettyjä kalloja näkyi myös. Ainakin yhteen maistamaani paikalliseen ruokaan tulee aivoja, joten eikun kaikki maistamaan nihari’a. Eidin aikaan on paljon grillijuhlia ja minutkin kutsuttiin muutamaan eri BBQ-juhlaan, joissa oli oikein kivaa. Täällä BBQ-juhla ei välttämättä tarkoita että seistään pihalla grillaamassa vaan että joku on jo grillannut lihan valmiiksi ja vieraat tulevat valmiiseen pöytään. Eläimen uhraus on tavallisinta kahtena ensimmäisenä eid-päivänä, jolloin myös kuljetaan korit kädessä viemässä ja tuomassa lihaa sukulaisille. Näitä kori-ihmisiä näki liikenteessä paljon. Osa uhrilihasta (yleensä kolmasosa) annetaan köyhille. Näin joidenkin talojen porteilla näitä köyhiä kadunihmisiä jonottamassa lihaa, mutta maasta löytyy myös hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka hoitavat jakelun.
-------------------------------------------------------------------------------------
In English for my international readers:

Just before Eid-ul-Azha is Hajj which means pilgrimage to Mecca, when millions and yet millions of muslims gather to the holy site to fulfil one of the five pillars of Islam. Every muslim is supposed to do Hajj to Mecca once in their lives. Hajj is during a certain time of the year but one can visit Mecca any other time too, however then the name is not Hajj but umrah. This pilgrimage culminates to Eid-ul-Azha or Eid-al-Adha, depending on the language and pronunciation. The same case happens with ramadan which in Pakistan is called ramazan (or ramzan). I had holidays from work from Tuesday until Sunday, a proper mini break. My friends mainly had Eid holiday Wed-Fri and many of them had to work on Saturday as it is commonly a regular working day here. This Eid is known for the sacrifice of animals, which takes place all around the city. Sacrifice is based on the story even appearing in the Old Testament, where God asks Ismael (hmmm, do I remember the name correctly) to sacrifice his only son to test his faith, but in the end God replaces the son with a sheep.

We spent the first day of Eid (Wednesday) in a local family. Our morning began with sweet milky food (shee korma or smth), which is typically traditional Eid food, which was delicious. Before breakfast we went to see one goat being sacrificed in a friend’s house nearby. The sacrifice is started early in the morning and some order the butcher to their homes whereas some go to a mosque or a nearby park to sacrifice their animals. The most common animals are goats, sheep and cows and the rarest cases involve camels. One could see animals on the streets few weeks before Eid where they had been brought to be sold. The prices were high this year because there were less animals in the market due to the floods and apparently every year the prices rise. The luckiest people during Eid must be the butchers who earn crazy amounts of money going from house to house to kill animals. The best butchers are booked in advance and one can see on the street corners wanna-be butchers, who don’t know what they are doing but want their share of the money. At first I felt ok watching a goat being sacrifices but afterwards I felt weak. The muslim way of killing an animal is to cut the throat and neck and this scene can be shocking. Watching the animal being skinned and chopped into pieces was no way as shocking as watching an animal being killed. Luckily the sacrifice we watched was done by a professional butcher and the animal didn’t have to suffer in the hands of a wanna-be butcher.

The rest of the day we were hanging out at our friend’s house, chatting, putting on mehndi (henna) on our hands and even going for a ride in Saddar, which is more downtown area compared to our fancy neighbourhood. Our crew was blood thirsty as we wanted to see blood on the streets which we had received warnings of in advance. We drove around and didn’t manage to see blood on the streets but big piles of intestines that smelled disgusting when we stopped to take pictures. Supposedly there’s more blood in the morning because that is the preferred time to sacrifice the animals. We also saw skinned cow skulls. At least one local delicatesse includes brain so now everybody should try Nihari. During Eid there are many BBQ parties and even I was invited to a few and had fun there. Here BBQ party doesn’t necessarily mean people standing outside by the BBQ but somebody has already grilled the meat and the guests come to a ready serving. Sacrificing animals is common during the first two days of Eid, when people drive around with baskets in hand to bring and take meat to and from relatives. These basket people were a common sight in traffic. Part of the meat (normally one third) is given to the poor. I saw poor people queueing meat on some house gates but there are also charity organisations which take care of the distribution.