Ensimmäinen Eid-ul-Azha / my first Eid-ul-Azha

Ennen Eid-ul-Azhan juhlintaa on Hajj eli pyhiinvaellus Mekkaan, jolloin miljoonat ja taas kerran miljoonat muslimit kerääntyvät pyhään kaupunkiin toteuttamaan yhtä islamin viidestä peruspilarista. Jokaisen muslimin tulee kerran elämässään käydä hajj:illa eli pyhiinvaelluksella Mekkaan. Hajj on määrättynä ajankohtana, mutta Mekassa voi käydä myös tämän ajan ulkopuolella, jolloin kyseessä ei ole hajj vaan tällöin käytetään nimeä umrah. Tämä vaellus huipentuu Eid-ul-Azhaan tai Eid-al-Adhaan, kirjoitusasu vaihtelee riippuen kielestä ja ääntämisestä. Sama kuin ramadan on Pakistanissa ramazan (tai ramzan). Minulla oli töistä vapaata ti-su, kunnon miniloma. Kavereilla oli vapaata ke-pe ja useat joutuivat töihin lauantaina, koska täällä lauantai on useimmiten normaali työpäivä. Tämä Eid on tunnettu eläinten uhrauksesta, jota näki ympäriinsä kaupungilla. Uhraus perustuu vanhasta testamentistakin tuttuun tarinaan, jossa Jumala pyytää Ismaelia (meniköhän nimi oikein?) uhraamaan poikansa testatakseen uskoa, mutta vaihtaakin lopussa pojan tilalle lampaan.

Vietimme ensimmäisen eid-päivän eli keskiviikon paikallisessa perheessä. Aamu alkoi makealla maitopohjaisella ruoalla (shee korma tai jotain), jota kuulemma syödään ainoastaan Eidin aikaan. Tämä oli oikein maukasta. Ennen aamupalaa kävimme katsomassa vuohen uhrauksen lähellä asuvan tutun luona. Uhraus aloitetaan aamuvarhaisella ja osa tilaa teurastajan kotiinsa ja osa menee moskeijaan tai puistoon teurastamaan uhrieläimensä. Yleisimmät uhrieläimet ovat vuohi, lehmä, lammas ja harvinaisempia on kameli. Uhrieläimiä näki pari viikkoa ennen eidiä kaduilla, jossa niitä oli myynnissä. Eläinten hinnat olivat kalliita tänä vuonna, koska eläimiä ei ollut tulvien takia yhtä paljon markkinoilla ja joka vuosi hinnat kuulemma nousevat. Eidin onnellisin ihminen on varmaankin teurastaja, joka tienaa järkyttäviä summia kulkiessaan talosta taloon ja teurastaessaan uhrieläimiä. Parhaimmat teurastajat varataan ajoissa ja kaduille ilmestyy myös opportunisti-teurastajia, jotka eivät tiedä mitä tekevät mutta tahtovat tienata. Vuohen uhraus ei aluksi järkyttänyt, mutta jälkikäteen alkoi heikottaa. Muslimien tapaan eläin täytyy tappaa leikkaamalla kaula ja henkitorvi poikki ja tämä näky voi järkyttää. Itse eläimen nylkeminen ja leikkaaminen lihoiksi ei ole yhtään niin hirveää katseltavaa kuin eläimen tappaminen. Onneksemme näkemämme vuohen uhrauksen toimitti pätevä teurastaja eikä eläimen tarvinnut kärsiä puoskarin käsissä.

Loppupäivän hengailimme ystävämme luona, juttelimme, laitoimme mehndiä eli hennaa käsiin (eid-perinteitä) ja kävimme ajelulla Saddar:in alueella, joka on enemmän downtown-aluetta meidän hienostoalueeseen verrattuna. Porukkamme oli verenhimoista ja tahtoi nähdä verta kaduilla, koska meitä oli varoiteltu tästä etukäteen. Ajelimme ympäriinsä emmekä kyllä nähneet verta kaduilla, mutta isoja kasoja sisäelimiä, jotka haisivat järkyttävän pahalle meidän pysähtyessä ottamaan valokuvia. Verta on kuulemma aamulla enemmän, koska silloin on optimaalinen aika uhrata eläimensä. Lehmän nyljettyjä kalloja näkyi myös. Ainakin yhteen maistamaani paikalliseen ruokaan tulee aivoja, joten eikun kaikki maistamaan nihari’a. Eidin aikaan on paljon grillijuhlia ja minutkin kutsuttiin muutamaan eri BBQ-juhlaan, joissa oli oikein kivaa. Täällä BBQ-juhla ei välttämättä tarkoita että seistään pihalla grillaamassa vaan että joku on jo grillannut lihan valmiiksi ja vieraat tulevat valmiiseen pöytään. Eläimen uhraus on tavallisinta kahtena ensimmäisenä eid-päivänä, jolloin myös kuljetaan korit kädessä viemässä ja tuomassa lihaa sukulaisille. Näitä kori-ihmisiä näki liikenteessä paljon. Osa uhrilihasta (yleensä kolmasosa) annetaan köyhille. Näin joidenkin talojen porteilla näitä köyhiä kadunihmisiä jonottamassa lihaa, mutta maasta löytyy myös hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka hoitavat jakelun.
-------------------------------------------------------------------------------------
In English for my international readers:

Just before Eid-ul-Azha is Hajj which means pilgrimage to Mecca, when millions and yet millions of muslims gather to the holy site to fulfil one of the five pillars of Islam. Every muslim is supposed to do Hajj to Mecca once in their lives. Hajj is during a certain time of the year but one can visit Mecca any other time too, however then the name is not Hajj but umrah. This pilgrimage culminates to Eid-ul-Azha or Eid-al-Adha, depending on the language and pronunciation. The same case happens with ramadan which in Pakistan is called ramazan (or ramzan). I had holidays from work from Tuesday until Sunday, a proper mini break. My friends mainly had Eid holiday Wed-Fri and many of them had to work on Saturday as it is commonly a regular working day here. This Eid is known for the sacrifice of animals, which takes place all around the city. Sacrifice is based on the story even appearing in the Old Testament, where God asks Ismael (hmmm, do I remember the name correctly) to sacrifice his only son to test his faith, but in the end God replaces the son with a sheep.

We spent the first day of Eid (Wednesday) in a local family. Our morning began with sweet milky food (shee korma or smth), which is typically traditional Eid food, which was delicious. Before breakfast we went to see one goat being sacrificed in a friend’s house nearby. The sacrifice is started early in the morning and some order the butcher to their homes whereas some go to a mosque or a nearby park to sacrifice their animals. The most common animals are goats, sheep and cows and the rarest cases involve camels. One could see animals on the streets few weeks before Eid where they had been brought to be sold. The prices were high this year because there were less animals in the market due to the floods and apparently every year the prices rise. The luckiest people during Eid must be the butchers who earn crazy amounts of money going from house to house to kill animals. The best butchers are booked in advance and one can see on the street corners wanna-be butchers, who don’t know what they are doing but want their share of the money. At first I felt ok watching a goat being sacrifices but afterwards I felt weak. The muslim way of killing an animal is to cut the throat and neck and this scene can be shocking. Watching the animal being skinned and chopped into pieces was no way as shocking as watching an animal being killed. Luckily the sacrifice we watched was done by a professional butcher and the animal didn’t have to suffer in the hands of a wanna-be butcher.

The rest of the day we were hanging out at our friend’s house, chatting, putting on mehndi (henna) on our hands and even going for a ride in Saddar, which is more downtown area compared to our fancy neighbourhood. Our crew was blood thirsty as we wanted to see blood on the streets which we had received warnings of in advance. We drove around and didn’t manage to see blood on the streets but big piles of intestines that smelled disgusting when we stopped to take pictures. Supposedly there’s more blood in the morning because that is the preferred time to sacrifice the animals. We also saw skinned cow skulls. At least one local delicatesse includes brain so now everybody should try Nihari. During Eid there are many BBQ parties and even I was invited to a few and had fun there. Here BBQ party doesn’t necessarily mean people standing outside by the BBQ but somebody has already grilled the meat and the guests come to a ready serving. Sacrificing animals is common during the first two days of Eid, when people drive around with baskets in hand to bring and take meat to and from relatives. These basket people were a common sight in traffic. Part of the meat (normally one third) is given to the poor. I saw poor people queueing meat on some house gates but there are also charity organisations which take care of the distribution.